Painonhallinta – Mistä ne “huonot valinnat” oikein johtuu

Joskus asiakkaasi saattaa syyttää ylipainostaan tai huonoista ruokailutottumuksistaan ulkopuollisia tekijöitä kuten, puolisoa, työpaikkaa, mainontaa, geenejä tai raskaita luita ja onkin selvää, että ympäristö eli ihmisestä itsestä riippumattomat tekijät vaikuttavat ruuan valintaan, siihen mitä ruoka-aineita valitsemme ostoskärryyn ja minkälaiseksi oma ruokavaliomme kokonaisuus muodostuu.

Mutta kuinka paljon omilta tuntuviin päätöksiimme todellisuudessa vaikutetaan – käydäänpä läpi faktoja:

Teemme keskimäärin 350 ruokaan liittyvää päätöstä päivässä. Niistä suurin osa – n. 85 % – on tehty meidän puolestamme ja etukäteen.

Prosenttiluku tuntuu suurelta ja herättää kysymyksen, onko meillä valtaa tehdä mitään ruokaan liittyviä päätöksiä itsenäisesti – ja toisaalta onko siihen tarvettakaan. Ruokaan tai syömiseen liittyvä päätöksenteko kun on suurelta osin kuin kävelyä – automaattista ja vaistoihin perustuvaa.

Mikäli joutuisimme jatkuvasti miettimään kumpi jalka siirretään seuraavaksi ja jokaisella askeleella tekemään itsenäisen ja tarkkaan harkitun päätöksen, käveleminen olisi turhan kuormittavaa.

Emme siis myöskään joka päivä tee erillistä järkiperäistä päätöstä poimia kaupan leipähyllyltä sen kokojyväisen vaihtoehdon, vaan olemme tehneet varsinaisen päätöksen jo aiemmin, tyypillisesti koska olemme jossain vaiheessa ulkopuolisen tahon vaikuttamana tulleet vakuuttuneeksi sen terveellisyydestä verrattuna vehnäpatonkiin.

Vaikka kaupassa tehty päätös tuntuu itsenäiseltä, useimmat eivät sitä oikeasti sen kummemmin ajattele.

Onko järkee vai ei

Ihmiset tekevät päätöksiä karkeasti luokiteltuna kahdella eri tavalla: tietoisesti tai tiedostamatta.

Kun teemme päätöksiä tietoisesti, punnitsemme ja harkitsemme asioita tarkkaan ja saatamme tehdä järkipäätöksiä vaikka se ei välttämättä siinä hetkessä tuntuisikaan hyvältä. Tehtäessä päätöksiä tietoisesti, osaamme lisäksi arvioida päätöksen seurauksia pitkällä tähtäimellä esim. pidämmekö terveytemme vuoksi säännöllisestä ruokarytmistä kiinni, vaikka houkutuksia epäterveelliseen naposteluun on jatkuvasti ympärillä.

Toisaalta tietoisessa valinnassa osaamme arvioida, kuinka hyvä päätös on ollut juuri siinä tilanteessa ja niissä vallitsevissa olosuhteissa, joissa päätös on tehty. Mikäli nälän iskiessä saatavilla ei ole kuin epäterveellistä pikaruokaa, osaamme sopeutua vallitsevaan tilanteeseen ja valita huonoistakin vaihtoehdoista sellaisen joka palvelee parhaiten omia pitkän ajan tavoitteita.

Tiedostamaton päätöksenteko puolestaan perustuu hyvin suurelta osin intuitioon ja on usein nopeaa, automaattista ja impulsiivista. Saatamme tehdä päätöksen ja myöhemmin ihmetellä ”mikä ihme meihin oikein iski”.

Tiedostamattomia ovat myös ympäristön signaalit ja vihjeet, jotka altistavat meitä valitsemaan epäedullisia vaihtoehtoja. Näitä signaaleja käytetään hyvin tehokkaasti esimerkiksi ruokamainonnassa, jotka usein herättävät meissä tiedostamattomia mielihaluja.

Näin sua viedään kuin pässiä narussa

Ihmisen impulsiivista päätöksentekoa käytetään hyväksi esimerkiksi kaupoissa. Tuotesijoittelu on hyvin harkittua ja monet paikat tähtäävät houkuttelemaan kuluttajaa harkitsemattomiin heräteostoksiin. Karkkihyllyt sijoitetaan tarkoituksella viimeiseksi ennen kassoja, josta pienet, edulliset suklaapatukat lähtevät helposti ja harkitsematta mukaan samalla kun latoo ostoksiaan kassan liukuhihnalle.

Entä oletko koskaan miettinyt, miksi kauppojen tuorepaistopisteet ovat usein heti sisäänkäynnin vieressä tai miksi maitohyllyt on sijoitettu kaupan perimmäiseen nurkkaan?

No siksi, että tuoksut ovat todella tehokas ruokahalun ja mielitekojen herättäjä ja tuoreen korvapuustin tuoksu saattaa laukaista meissä jopa lempeitä muistoja, jolloin ostamme kauppalistaan merkitsemättömiä tuotteita hyvinkin impulsiivisesti. Maitotuotteita käytetään Suomessa paljon ja niitä ostetaan useamman kerran viikossa. Vaikka haluamme vain nopeasti käydä hakemassa purkin maitoa, joudumme kulkemaan koko kaupan läpi ja mukaan tarttuu helposti yhtä sun toista muutakin.

Amerikassa ravintolat ovat lisänneet myyntiä sijoittamalla ruoan tuoksua levittäviä tuoksuautomaatteja lähelle ravintolaa: ruuan tuoksu nostaa veden kielelle ja herättelee nälkäsignaaleja, vaikka varsinaista fysiologista nälkää ei olisikaan – ja kuinka sattuikaan, signaalien heräämisen jälkeen parin korttelin päässä olikin juuri se ravintola minkä ruokaa tekikin mieli.

Näistä syistä ei siis kannata mennä nälkäisenä kauppaan – eikä vissiin kohta enää kadullekaan.

Et ole turvassa missään

Myös värit laukaisevat halun syödä, samoin kuin esimerkiksi ympäröivä valo tai lämpötila.

Yksinkertaisin esimerkki Suomesta on helle + aurinko = syötäiskö jäätelöt. Suomessa syödään jäätelöä eniten Euroopan maista ja maailman tilastoissakin kiikumme kolmantena. Syitä suomalaisten jäätelön himoon on varmasti useampia, mutta suurin osa jäätelöstä nautitaan nimenomaan keskikesällä ja aurinkoisimpaan ja lämpimämpään aikaan.

Jäätelö ikään kuin ”kuuluu kesään”, kysy vaikka aisteiltasi.

Viini maistuu paremmalta ohutseinäisestä viinilasista kuin muovimukista, täytekakku posliinilautaselta ennemmin kuin pahviselta ja ulkopiknikillä kaikki tuntuu aina maistuvan paremmalta kuin sisätiloissa. Onko kyse tosiaan ruuan tai juoman maun muuttumisesta, riippuen siitä minkä muotoinen tai värinen astia on vaiko sittenkin siitä, että mielikuvat ja ympäristö muokkaavat omia ennakkokäsityksiämme syötävän ruuan mausta?

Tutkimusten mukaan valkoiselta lautaselta syödään määrällisesti enemmän kuin esimerkiksi siniseltä ja värit vaikuttavat suoraan myös aistittavaan makuun. Eräässä tutkimuksessa värikkäistä hedelmäjuomista osattiin erottaa paremmin hedelmän maut kuin värittömistä, vaikka juomat todellisuudessa olivat täsmälleen saman makuisia. Parhaiten hedelmän maku tuli esiin, jos väri vastasi hedelmän väriä, kuten esimerkiksi punainen väri vastaa mansikan tai vadelman makua.

Makuaisti olisi paras keino arvioida ruuan maittavuutta, mutta koska kaikkia elintarvikkeita ei voi kaupassa etukäteen maistaa, on pakko turvautua näköaistiin. Ei siis ihme, että elintarvikkeita värjätään vastaamaan paremmin kuluttajien mielikuvia tuotteen mausta ja näin saadaan tuote paremmin myytyä asiakkaalle.

Mennessäsi kaupassa lihatiskille, tuskin ostaisit esimerkiksi vihreän väristä lihaa – vai kuinka?

Nyt syötte sitten vatsat täyteen

Kehossamme on useita erilaisia kylläisyyssignaaleja eli merkkejä, jotka viestittävät aivoille lopettamaan syömisen ajoissa ennen kuin ehdimme syödä itsemme ähkyyn saakka. Signaalit toimivat, mikäli niitä malttaa kuunnella, mutta usein muut ärsykkeet voittavat sisäiset signaalit.

Näköaistimuksen kautta tulevat ärsykkeet ovat niitä voimakkaimpia. Vaikka vatsamme tuntuu täydeltä, saattavat silmien kautta tulevat viestit kertoa, että emme ole syöneet vielä riittävästi.

Hienoissa ravintoloissa annokset ovat usein pieniä ja saadessamme annoksen silmiemme eteen, saatamme ikään kuin etukäteen mielessämme jo päättää, ettemme aio tulla kyseisestä annoksesta kylläiseksi. Sillä voi vaikka ohittaa fysiologiset kylläisyyssignaalit jotka voisivat olla eri mieltä ja perustella miksi ravintolaillan jälkeen täytyy kurvata nakkikioskin kautta kotiin.

Tästä syystä painonhallinnan kannalta on hyvä keino käyttää normaalia pienempiä ruokalautasia. Toisaalta lautaselle ei mahdu määräänsä enempää ruokaa jolloin ylisyönnin mahdollisuus pienenee, mutta toisaalta saamme myös silmien kautta informaatiota täyden näköisestä lautasesta jolloin etukäteen hyväksymme annoksen riittäväksi.

Erään tutkimuksen mukaan tutkittavia ihmisiä kehotettiin syömään keittoa lautaselta, jonka pohjassa oli asennettu salaletku. Letkun kautta keittokulhoa täytettiin sitä mukaan kun tutkittava söi, mutta heitä ohjeistettiin syömään niin kauan kunnes he kokivat olevansa kylläisiä.

Huomattiin, että letkullisilta lautasilta syöneet söivät 73 % enemmän kuin henkilöt, jotka arvioivat kylläisyyttään ”silmiensä” avulla. Määrällisesti enemmän syöneet eivät lisäksi kokeneet itseään yhtään kylläisemmäksi kuin tavanomaisesti syöneet koehenkilöt.

Tutkimus kertoo paljon tiedostamattoman syömisen vaikutuksesta kylläisyyden kokemiseen.

Lisää tutkimustietoa tällä videolla:

Ja sitten halvat illallisvinkit kun tahdot tarjota jotain vähän parempaa

Mikäli haluat säväyttää illallisvieraita loistavilla kokkaustaidoillasi, kutsu heidät arvokkaan näköisellä kirjallisella kutsulla luoksesi. Liitä kutsuun menu, jossa kuvailet ruokalajeja hienoilla nimillä esimerkiksi lihamureketta terriiniksi tai kanankoipia konfitiksi.

Parasta olisi liittää kutsuun herkullinen kuva, joka luo vieraille etukäteen mielikuvia tulevasta makuhermoja hivelevästä nautinnosta.

Käytännössä voit käyttää jopa lämmitettäviä valmisruokia, kunhan panostat esillepanoon – vieraat tuskin huomaavat eroa, jos he ovat jo etukäteen päättäneet, että ”valmistamasi” illallinen on parempaa kuin mitä ovat pitkiin aikoihin saaneet.

Ruuan kanssa voit tarjota hyvällä omallatunnolla halpaa viiniä. Muista kuitenkin soittaa taustalla kevyttä ranskalaista musiikkia ja voi olla, että saat kehuja myös erinomaista viinivalinnasta.

Musiikilla on hyvin vahva vaikutus mielikuvien syntyyn. Asiaa on tutkittu soittamalla ranskalaista musiikkia liikkeissä, joissa myydään eri maiden viinejä ja tuloksena on saatu ranskalaisten viinien myynti kasvamaan huomattavasti.

Mikäli budjettisi on rajallinen, voit helposti rajoittaa vieraidesi syömän ruuan määrää valitsemalla pöytään pienemmät lautaset sekä tarjoilemalla ruokalajit vuorotellen pöytään, mieluummin kuin tuomalla ne kerralla esille. Tutkimusten mukaan ruokaa syödään enemmän, mikäli sitä on silmien edessä enemmän tarjolla.

Toisaalta kylläännymme helposti samaan makuun, jolloin saman makuista ruokaa ei tule syötyä määrällisesti niin paljon. Tähän perustuu esimerkiksi sellaisten karamellipussien suosio, joissa on samassa pussissa montaa eri makua. Käytännössä illallispöytään kannattaa siis valita jälkiruuaksi herkku, jossa on tasainen koostumus ja maku, mieluummin kuin eri makuja sisältävä kerroskakku.

Bon appetit!